Espanja – Suomi 1-1 mitä opimme?

Heti ensimmäiseksi on mainittava, että vaikka kyseessä on jalkapallosta voi tästä myös oppia asioita ihan pelikenttien ulkopuolisistakin asioista ja siksi ei kannata heti otsikon nähdessään vetää sellaista johtopäätöstä ettei tätä kirjoitusta kannata lukea ollenkaan. Teille jotka eivät tiedä mistä on kyse niin Espanja ja Suomi pelasivat tasapelin jalkapallon mm-karsinnassa ja peli pelattiin Espanjan kotikentällä perjantai-iltana.

Ensin vähän faktoja eri urheilulajeista. Jalkapallo on maailman vaikein urheilulaji menestyä ja jalkapallossa maajoukkueen pääsy arvokisoihin on huomattavan paljon vaikeampaa kuin voittaa maailmanmestaruus jääkiekossa. Olympiavoitto jääkiekossa alkaa sitten olla samaa tasoa kuin pääsy arvokisoihin jaliksessa, mutta ei ihan sitäkään. Espanja taas on maailman paras maajoukkue jalkapallossa, kun taas Suomi on mahdollisesti jossain viidennenkymmenen huonommalla puolella. Tasapeli maailmanmestarin kotikentällä arvokisojen karsinnassa on Suomelle samaa tasoa kuin maailmanmestaruus jääkiekossa. Pystyäkseen pelata ammattilaisena jalkapalloa Euroopan huipulla on pelaajan käytettävä se kuuluisa kymmenentuhatta tuntia harjoitteluun ja silti se vaatii myös lahjakkuutta. Kilpailu pelipaikoista on vähintään yhtä kovaa kuin taistelu oman liiketoiminnan puolesta hyvin kilpaillulla alalla. Koska Espanja on maailmanmestari ja kaksien edellisten EM-kisojen mestari se tarkoittaa käytännössä sitä ettei sitä ole voittanut kukaan moneen vuoteen silloin, kun on pelattu tärkeistä asioista. Tämä nykyinen Espanjan joukkue saattaa olla jopa kaikkien aikojen kovin jalkapallomaajoukkue mikä nostaa Suomen tasapelin arvoa. Mainittakoon vielä sen verran Espanjan pelaajien tasosta, että oikeaa puolustajaa (Arbeloa) ja maalivahtia (Valdes) lukuunottamatta kaikki Espanjan avauskokoonpanossa olleet pelaajat mahtuisivat mihin tahansa seurajoukkueeseen maailmassa, joten kyseessä on todellakin ollut kisa Ladalla mersua vastaan.

Jos nyt sitten mennään siihen mitä pelistä voi oppia niin Espanjalla on kaikki jalkapallon perusasiat hiottu ihan viimeisen päälle täydellisiksi ja sen takia peli näyttää hyvin tylsältä ja myös äärimmäisen helpolta. Ilman perusasioiden täydellistä hallintaa ei ole mahdollista oppia asioita kehittyen maailman parhaiksi oli asia sitten mikä tahansa. Tämä on ensimmäinen opetus joka löytyy tuosta pelistä. Joukkue on viimeisen päälle hiottu kollektiivinen yhdentoista hengen joukkue joka liikkuu tasan tarkkaan tietäen mitä pitää tehdä tietyissä tilanteissa ja on valmis myös jauhamaan samalla tavalla täydet 90 minuuttia. Tämä kone on enemmän kuin osiensa summa kun se toimii eli yhteistyöllä on mahdollista saada ihmeitä aikaan on opetus kaksi. Kuitenkin on huomioitava se, että sekin tekee virheitä eikä välttämättä ole aina niin tehokaskaan. Espanjaakin on mahdollista horjuttaa tekemällä asiat riittävän hyvin ja iskemällä tämän hyvin rasvatun koneen heikkoihin kohtiin kuten perjantaina nähtiin. Tämä heikoin lenkki on nimeltään Arbeloa ja hänen tontiltaan myös Suomi iski hyökkäyksen viimeisen syötön ennen Pukin maalia. Kokonaisuudessaan Suomen maali oli mestariteos ja se meni suunnilleen seuraavalla tavalla: Moisanderin pitkä avaus Hetemaj:n jalkaan josta suora yhden kosketuksen jatko Ringille joka pisti täydellisen syötön rangaistusalueelle Espanjan puolustajien ja maalivahdin väliin jonne Pukki juoksi täydellisellä ajoituksella ja laittoi pallon maalivahdin ohi yhdellä kosketuksella. On tosin huomattava myös Espanjan osanneen iskeä Suomen heikkoon lenkkiin joka oli Toivio joka on ollut edellisissäkin maaotteluissa se heikoin lenkki. Koska jalkapallo on maailman kilpailluin laji ei sääliä tunneta eikä sitä voi antaa vastustajalleen. Myös liike-elämässä harvoin tällaista tunnetaan ja toisten yritysten huonoista hetkistä otetaan kaikki hyöty irti mitä saadaan.

No minkä takia sitten yleensä edellisessä kappaleessa mainitsin nuo pelaajat jotka olivat osallisena tässä maalissa? Yksinkertainen syy tähän osallisuuteen on se, että he pelaavat ja harjoittelevat kovemmissa sarjoissa kuin muut Suomen pelaajat ja tämä on varmasti yksi syy miksi he onnistuivat tekemään tuon melkein täydellisen maalin. Mikäli haluaa pärjätä näinkin kilpaillulla alalla on pakko päivittäisen tekemisen olla huippulaadukasta eikä se ole mahdollista pelaamalla ja harjoittelemalla mahdollisimman hyvien pelaajien kanssa. Tämän suhteen ei ole olemassa oikoteitä missään muussakaan asiassa ja mahdollisimman hyvien vastustajien kanssa kilpaileminen kehittää eniten oli sitten kyse mistä tahansa asiasta. On kuitenkin hyvin vaikeaa päästä maailman parhaiden kanssa samoihin piireihin varsinkin urheilussa ja jalkapallossa se on vielä vaikeampaa. Monissa muissa asioissa on kuitenkin mahdollista oppia maailman parhailta. Esimerkiksi sijoittamisessa aika monesta ”supertähdestä” on saatavilla hyvin paljon tietoa joko heidän itse kirjoittamien kirjojen tai elämänkertojen perusteella. Tämä ei tarkoita sitä ettei muilta voi oppia mitään, mutta en lähtisi heidän neuvojaan kyllä itse tosissaan kuuntelemaan. Ainoastaan parhailta voi oppia riittävästi, jotta itse voi tulla erinomaiseksi.

Jos nyt sitten miettii sitä kuuluisaa suurta kuvaa niin oliko tämä tasapeli sitten kuitenkin itseasiassa tappio vai ei? On nimittäin selvää, että valmentajamme uhrasi koko ajattelutapansa tätä yhtä peliä varten ja tasapeli tuli ihan eri järjestelmällä kuin mitä on ajettu sisään kaikissa edellisissä peleissä. On huomioitava tietysti se, että jalkapallo on nimenomaan tulosurheilua ja ainoa asia mikä ratkaisee loppupeleissä niin on ottelun tulos. Kuitenkin tavoite joukkueelle on päästä jalkapallon arvokisoihin ja sitä ajatellen yhden ottelun lopputuloksella näissä karsinnoissa ei ole väliä, kun käytännössä mahdollisuudet kisoihin ovat jo menneet. Kysymys joka ison kuvan suhteen pitää tehdä on aiotaanko palata vanhaan järjestelmään vai pelata tällä nykyisellä joka tuotti tasapelin tuota maailman kovinta joukkuetta vastaan? Siihen minulla ei ole vastausta, mutta oma mielipiteeni on se, että pidemmällä aikavälillä on pyrittävä käyttämään yhtä ainutta järjestelmää. Kuitenkin Suomen tekemä maali ei ole pelkän puolustustaistelun tulos vaan muutaman lähestulkoon täydellisen syötön tulos mikä kertoo joukkueessa olevan pelaajia joiden avulla voidaan niin sanottu pallokontrolli hyödyntää ja saada aikaan lopputulos ilman keskittymistä pelkästään puolustamiseen. Koska jalkapallon kehittäminen vaatii vuosien työn on mielestäni tämä järjestelmän muutos pahasta pidemmällä tähtäimellä. Ehkä tässä on mukana myös piirun verran jalkapalloromantikon tunnerikasta suhtautumista joka ei suuremmassa kuvassa myöskään ole hyvästä. Tulevaisuus näyttäköön mille tielle sitä ryhdytään ja spekulointi on aina vain spekulointia.

Lyhyesti tarinan opetukset ovat seuraavat:

1. Perusasioiden hallinta kaikista tärkeintä osaamisessa
2. Saumattomalla yhteistyöllä lopputulos on suurempi kuin osiensa summa
3. Joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki
4. Ainoastaan parhailta oppimalla ja heitä vastaan kilpailemalla voi tulla erinomaiseksi
5. Yhden taistelun voittaakseen ei kannata uhrata koko sotaa

Jos joillakin tulee mieleen muitakin opetuksia niin kertokaa ihmeessä. Valitettavasti tällä hetkellä on takki aika tyhjä aiheiden keksimisen suhteen, joten vetäydyn jo nyt pääsiäislomalle ja toivottavasti ensi viikon alussa palaan sieltä akkuni ladanneena ja parempien kirjoitusten kanssa. Suosittelen itse kaikille riittävää lepoa pääsiäiseksi ja yritän itsekin lada mahdollisimman paljon akkujani. Yritän vielä pitkäperjantaihin asti jatkaa kommentointia, mutta uusia kirjoituksia ei ole enää ennen ensi viikkoa luvassa.

Hyvää viikkoa ja pääsiäistä kaikille!

-TT

Kehysriihi, harrastelijoiden puuhastelua

Ja taas on jälleen yksi halltuksen puuhastelijoiden järjestämä taloustilanteemme arvionti takana ja ollaan taas tuotu kasa päätöksiä julkisuuteen jolla ei saada mitään oikeaa muutosta aikaan asioiden korjaamiseksi. On kuitenkin myönnettävä ettei hallituksen päätökset tällä kertaa olleet kovin surkeita. Tosiasioiden ei tälläkään kertaa myönnetty, joten matka kohti katastrofia jatkuu seuraavinakin vuosina lähestulkoon samaa vauhtia mikäli kasvuvauhti pysyy ennallaan. Tähän en toisaalta itse usko vaan tulemme näkemään kokonaistuotannon pysyvän laskusuunnassa vielä pitkään.

Niille jotka eivät tiedä mitä päätöksiä kehysriihessä on tehty niin mainittakoon yritysten voittojen verotuksen pienentäminen 20%:iin mikä maksaa noin miljardin. Tästä laskusta ei tosin seuraa automaattisesti miljardin vajetta vaan palttiarallaa voi arvioida summan olevan puolet tästä. Tätä päätöstä pidän välttämättömänä, mutta en tosin ymmärrä miksi samalla ei vähennetä radikaalisti yritystukien määrää. Yritystuet kun ovat suurimmaksi osaksi täysin tehottomia ja niistä suurin osa valuu hukkaan valtion laitosten ollessa onnettomia tekemään järkeviä päätöksiä. Nämä yritystuet myös väärentävät kilpailuasemia ja tuottavat kannattamatonta yritystoimintaa. Tämän päätöksen seurauksena osinkojen verotus kasvaa pääomaverotuksen tasolle mikä tarkoittaa sitä, että yksityissijoittajalle jää noin 9 prosenttia vähemmän yritysten voitoista käteen eli tämä prosentti nousee noin neljästäkymmenestä hieman yli neljäänkymmeneenneljään. Tämä tarkoittaa noin kolmeasataa miljoonaa Euroa valtion kassaan lisää. Itselleni sijoittajana tämä laskee tuottoja, mutta juuri muita vaikutuksia ei ole. Oma sijoitusideologiani pohjautuu ennen kaikkea tuottojen maksimoimiseen eikä sillä ole suurempaa väliä tuleeko ne osinkoina vai muilla tavoin. Osingot on kivoja, mutta pelkästään niiden varaan ei omia tuottojaan kannata laskea. Hyvät yrityksethän kasvattavat tulojaan paremmin kuin sijoittaja itse, joten on parempi käyttää osinkorahat tulojen kasvattamiseen järkevin investoinnein. En silti ole valmis kokonaan osinkoja unohtamaan. Tässä taas nähdään kuinka sijoittajankin on oltava valmis sääntöjen muutoksiin, koska niitä tulee aina. En ole tarkkaan laskenut muita muutoksia, mutta tämän lisäksi nostetaan tupakka- alkoholi- makeis- ja sähköveroja. Näistä saadaan joitakin satoja miljoonia. Mikään näistä ei ole yllätys, joten niihin pitää vain sopeutua. Olen tosin varautunut sähköverojen nousuun jo hyvin pitkän aikaa ja läppärinikin syö kolmetoistatuumaisena hyvin vähän sähköä, vaikka käyttötunnit ovatkin suuria. Tämä on tietysti vasta alkua, kun paska alkaa täälläkin lentää tuulettimeen niin nämä verot vasta nousevatkin. Valitettavasti hallituksen typerykset eivät tajua ettei esimerkiksi alkoholiveron nousu tuo senttiäkään valtion kassaan lisää, koska tohon etelä-Helsinkiin on sen verran lyhyt matka puolella kansasta hakemaan sitä olemattomin veroin. Tämän lisäksi päätettiin tukea 150 miljoonalla Eurolla ”halpojen” vuokra-asuntojen rakentamista ja vähennetään taas asuntolainan korkovähennystä. Asuntolainan korkovähennys pitäisi ottaa kokonaan pois, sillä se siirtyy suoraan asuntojen hintoihin. Suurin ongelma asumisen hinnan suhteen on kuitenkin kuntien kaavoitusmonopolit, jotka pitäisi purkaa. Tämä on kuitenkin turha toivo suomalaisen piilokorruption takia. Kaavoitettavaa vapaata maata on pk-seutu täysi, mutta tätä ei tehdä, jotta tonttien hinnat saadaan pidettyä korkeina. Tämä selviää helposti katsomalla lentokoneen ikkunasta ulos laskeutuessa Helsinki-Vantaalle. On tietysti turhaa pelkästään kritisoida, jos ei ole valmis antamaan omia ehdotuksiaan, joten loppuosa kirjoituksesta käsittelee niitä

Omat ehdotukseni jotka on laskettu YLE:n laskurilla joka löytyy täältä 

Asuntolainakorkojen verotuen poistaminen asteittain 600 miljoonaa (mieluummin heti)

Ammattikorkeakoulujen rahoitus 40 miljoonaa (pois 10%)

Veikkaus, RAY ja Fintoto toimintojen yhdistäminen 50 miljoonaa

Lasten subjektiivinen päivähoito (oikeus pois jos toinen vanhemmista kotona) 50 miljoonaa

Uusiutuvan energian tuki kokonaan pois 300 miljoonaa

Lapsilisä: joka lapsesta 1. lapsen suuruista tukea 100 miljoonaa

Yksityisen hoidon kela-korvaus pois 300 miljoonaa

Eläkeikäraja nostetaan 65 vuoteen 240 miljoonaa

Kehitystyö 500 miljoonaa (ei löydy tuota summaa laskurista, mutta se voidaan puolittaa helposti.)

Vähennetään edustustoja 20 miljoonaa

Loput säästökohteet ovat sellaisia joita ei löydy YLE:n laskurista, mutta joita mielestäni pitäisi vähentää:

YLE:n rahoitus puolitetaan säästöä 250 miljoonaa

Yritystukia vähennetään miljardilla

Julkisen sektorin palkkojen jäädyttäminen vuoden 2007 tasolle: 5 miljardia (En löytänyt tarkkaa palkkasummaa, joten tämä on puhdas arvio perstuntumalta. Tässä tapauksessa tarkoitus on ottaa suuripalkkaisilta julkisen sektorin eläteiltä enemmän kuin pienituloisilta.

Kokonaissummaksi säästöjen suhteen tulee noin kahdeksan miljoonaa. Mitä taas tulee menolisäyksiin niin parisataa miljoonaa voi laittaa väylien kunnossapitoon vuosittain. Sata miljoonaa taitaa olla tällä hetkellä vaje joten tämän seurauksena saadaan paljon aikaan. Itse olen myös yritysveron laskemisen kannalla, mutta sen kokonaisvaikutukset on vaan arvailtavissa. Tosin tämä summa mitätöityy käytännössä yritystukien vähentämisellä eli käytännössä näin saadaan sitä kuuluisaa jakovaraa kansantalouteen enemmän. Omista ehdotuksistani tällä kertaa lyhyesti: Julkisen sektorin palkkojen jäädyttämisen vuodelle 2007 johtuu jo siitä yksinkertaisesti ettei se kuuluisa ”jakovara” ole kasvanut sen vuoden jälkeen tässä maassa ja siitä huolimatta valtiota velkaannuttamalla on palkkoja nostettu enemmän kuin yksityisellä puolella. Tämä on tehty vain ja ainoastaan äänien ostamiseksi kokoomuksen toimesta eikä se ole hyväksyttävää. On tietysti selvää ettei tätä voi kerralla tehdä, joten ehdotan viiden prosentin vuosittaista palkkojen laskua mikäli jakovara ei jostain syystä selvästi kasva. Muista ehdotuksistani uusiutuvan energian tuki on sellainen mikä on täysin järjetön, koska se ei hyödytä ketään. En myös näe YLE:n nykyistä kokoa järkevänä vaan sitä pitäisi ehdottomasti pienentää ja laittaa se kokonaan uusiksi antaen YLE:lle mahdollisuuksia mainostaa lähetyksissään ja katsoa sitten miten. Kehitysyhteistyö on myös käytännössä turhaa, sillä se tuottaa vain korruptiota ja muita lieveilmiöitä niille maille joihin sitä jaetaan. Aluksi se voitaisiin mielestäni puolittaa mikä on noin puoli miljardia ja siitä sitten pikkuhiljaa vähentää nollaan. Myös yksityisen hoidon kela-tuki voidaan poistaa, koska en näe sitä tarpeellisena, koska jos on varaa käydä yksityisellä voi siitä ”paremmasta” hoidosta myös maksaa enemmän. Kaiken kaikkiaan tästä tulee lopputulokseksi suunnilleen seitsemän miljardia minkä verran on suunniteltu otettavan velkaa tänä vuonna. Omien ehdotusteni toteutumiseen varaisin muutaman vuoden aikaa ainakin mitä tulee julkisen sektorin palkkojen laskuun. Muut toimenpiteet voisi tehdä mahdollisimman nopeasti.

Tässä kaikki tällä kertaa. Omia ehdotuksia saa laittaa siitä miten valtiontaloutta parannetaan.

- TT

1+1=3?

Jokainen ekaluokkalainenkin tietää ettei kyseisestä laskutoimituksesta tule vastausta joka tuossa otsikossa on annettu, mutta maailman on välillä sen verran monimutkainen paikka ettei yksiselitteistä vastausta voi aina suoraan antaa. Tällä kertaa kyse on kuitenkin sijoittamisesta eli YIT:n tulevasta liiketoiminnan jakautumisesta kahteen eri osaan eli rakennus- ja kiinteistöteknisiin palveluihin jotka yrityksen hallitus haluaa erottaa toisistaan. Asia on itselleni ajankohtainen koska olin tänään keskiviikkona käymässä erään nimeltämainitsemattoman pankkiiriliikkeen tilaisuudessa, jossa olivat puhumassa YIT:n sijoittajapalvelujohtaja ja yritystä seuraava analyytikko. Niille jotka eivät tiedä miten YIT on jakautumassa niin rakennustekniset palvelut muodostavat uuden YIT:n ja kiinteistötekniset palvelut muodostavat uuden pörssiyhtiön joka tulee tuntemaan itsensä nimellä Caverion mikäli ylimääräisessä yhtiökokouksessa niin päätetään. Kirjoitus sisältää hyvin nopeaa pohdintaa, joten minkäänlaisia johtopäätöksiä ei kannata tämän perusteella tehdä.

Aika usein tämä jakautuminen onnistuukin hyvin pidemmällä aikavälillä kuten esimerkiksi Koneen ja Cargotecin tapauksessa, vaikka alkuvaikeuksia yleensä syntyy. Toisaalta YIT:n tapauksessa on huomioitava se etteivät nämä eri liiketoiminnat omaa kovin suuria synergioita, joten kovin suurta hyötyä ei näiden kahden eri osan yhdessäolosta enää ole. Näistä puuttuvista synergioista hyvä osoitus on tulevan kasvun maantieteellinen hajonta eri yhtiöillä. YIT kasvaa itä-Euroopassa lähinnä ja Caverion taas keski-euroopassa. Miksi sitten tätä erotusta ei ole tehty aikaisemmin? Suurin syy ainakin yrityksen ja analyytikon mukaan on se, että rakennusteknisten palveluiden kassavirta ei ole ollut riittävä yksittäisen yrityksen ylläpitoon tätä aiemmin ja kiinteistöteknisistä palveluista saatu kassavirta on rahoittanut myös jo edellämainitun osan kasvua. Toinen asia mikä myös erottaa näitä liiketoiminta-aloja on pääomaintensiivisyys mikä on tulevalla YIT:llä hyvinkin painava ja Caverion taas tulee toimeen kevyelläkin taseella. Jos verrataan näitä kahta tulevaa yhtiötä niin on huomioitava YIT:n olevan yksi kannattavimmista rakennusyrityksistä Euroopassa ja Caverion on taas niukasti voitolla. Liikevaihdoltaan taas Caverion on selkeästi suurempi kuin YIT ja se on noin kolme miljardia Euroa Caverionilla ja kaksi YIT:llä. Tulevan YIT:n liikevoitto viime vuonna oli noin 200 Miljoonaa Euroa ja Caverionin noin 70 miljoonaa. Käytännössä kannattavuudessa on huikea ero YIT:n hyväksi. Näin ei ole aina ollut, mutta tällä hetkellä tämä suuri ero johtuu siitä ettei pohjois-Euroopan kiinteistötekniset palvelut ole kuin välttäviä kannattavuudeltaan. Tämä kehitys on tapahtunut pikkuhiljaa eikä vielä ole kääntynyt toiseen suuntaan. Yksi syy tähän kiinteistöteknisten palveluiden huonompaan kannattavuuteen on se ettei yritys pysty hyödyntämään suuruuden ekonomiaa, koska markkinat ovat hyvin sirpaloituneita mikä ei kasvata tunnetusti hinnoitteluvoimaa. Tästä parhaana esimerkkinä on esityksessä kerrottu tilanne, jossa tuleva Caverion on toisiksi suurin markkinaosuudeltaan Saksassa, mutta omaa vain kaksi prosenttia koko markkinoista. Myös muissa maissa tilanne on aika lailla sama, joten tässä on varmasti yksi syy. Caverion tulee mitä ilmeisimmin kasvamaan enemmän yritysostojen avulla kuin YIT joka kasvaa orgaanisesti hyvää vauhtia varsinkin Venäjällä. Suurempia polittisia riskejä ei mitä ilmeisimmin YIT:n suhteen Venäjälläkään ole omistusasuntojen ollessa aika lailla hajuttomia ja mauttomia verrattuna esimerkiksi energialiiketoimintaan. Myös henkilösuhteet Kremliin taitavat ainakin tämänpäiväisen perusteella olevan kunnossa. Caverion taas aikoo mitä ilmeisimmin kasvaa lähinnä yritysostoilla keski-Euroopassa ja siihen on hyvät mahdollisuudet markkinoiden ollessa hajallaan. Tietysti liikaa ei siitäkään kasvusta kannata maksaa ja YIT:n track record on ollut sen suhteen hyvä.

Jos nyt sitten ruvetaan vetämään jonkinlaisia johtopäätöksiä niin tällä hetkellähän koko yrityksen markkina-arvo on noin pari miljardia Euroa ja yritysten profiileista päätellen voi todeta ettei kiinteistöteknisiä palveluita ole kovin korkeiksi hinnoiteltu mikä on ymmärrettävää nykyisessä tilanteessa. Tällä hetkellä oma arvioni markkina-arvon jakautumisesta on noin 30/70% eli YIT:n voi karkeasti arvioida tuplasti markkina-arvoltaan suuremmaksi kuin Caverionin. Itse muistaakseni arvioin nykyisen YIT:n olevan noin kymmenen Euron arvoinen mikä on selkeästi pienempi kuin nykyinen noin 17€:a. Itse uskon tämän jakautumisen nostavan selkeästi yrityksen markkina-arvoa pidemmällä aikavälillä selvästi, sillä synergioiden puuttuessa kahta eri liiketoiminta-aluetta ei kannata hoitaa yhdessä. Koska Caverionin kannattavuus on kuralla niin sen arvokin on aika lailla sitä. Oma arvioni on se ettei Caverion tule kasvattamaan pörssikurssiaan kovin nopeasti vaan tulee jakamaan tasaista osinkoa. Mitä ilmeisimmin Caverionin markkina-arvo tulee olemaan alle miljardin mikä saattaa pakottaa jotkut suursijoittajat vetäytymään yrityksestä. Tämän seurauksena voidaan odottaa myyntipainetta. YIT:n pörssikurssin uskon taas saavan lisää potkua jakautumisesta ainakin aluksi, joten mikäli sijoittaa vasta jakautumisen jälkeen voi Caverion olla tylsempi ja parempi vaihtoehto pidemmällä tähtäimellä. Täytyy kuitenkin muistaa kaiken olevan spekulaatiot, joten ”jos lehmällä olis pyörät se olis maitoauto” tyyppinen jossittelu on kyseessä. Koska en tällä kertaa jaksa ruveta tekemään tarkempia laskelmia voin heittää hatustani näiden yritysten olevan nettoarvoltaan erikseen yhteensä noin 13€ mikä on paljon vähemmän kuin eri vaihtoehdot mitä analyytikko heitti, kun eri arviot hänellä liikkuivat viidentoista ja kahdenkymmenenviiden Euron välillä. Nämä erot johtuvat aika lailla siitä, että minulla on yleisestä talouskehityksestä aika lailla negatiivisempi kuva kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä.

Tämä nopea pohdinta tästä asiasta ei ole mikään analyysi, joten siitä voi vähän saada ideoita tämän jakautumisen miettimiseen, mutta muuten kannattaa muistaa ettei sijoituspäätöksiään voi tehdä muiden mielipiteiden perusteella vaan jokaisella on omavastuu asiasta. Seuraava kirjoitus on mahdollisesti huomisesta kehysriihestä.

-TT

Kypros – erityis- vai ennakkotapaus?

Historiasta opimme ettemme opi historiasta mitään totesi joskus joku mua paljon viisaampi kaveri tai sitten tämä viisaus on joku Aku Ankka flashbäkki mikä on vain jäänyt hyvin mieleen. Oli miten oli niin ainakin minulle tämä soppa alkaa olla jo liian hapanta enää saadakseni mitään positiivisia ajatuksia tästä eurokraattien sekoilusta. Voidaan tietysti miettiä sitä, että oliko tämä päätös vain ainutkertainen joka johtuu erityisolosuhteista vai varoituslaukaus kohti omaisuuden pakkososialisointia joka sitten aikanaan tulee tapahtumaan myös täällä Suomessakin?

Niille jotka ovat olleet uutispimennossa niin Kyproslaiset pankit on tarkoitus pelastaa ESM-rahoilla ja tämän tuen ehdoiksi joutuvat tallettajat luopumaan niin sanottuna kertaverona osan kaikista pankkitalletuksistaan. Tämä kertavero johtuu ainakin niin sanottujen virallisten totuuksien mukaan siitä, että maa on ollut niin sanottu veroparatiisi ja mitä ilmeisimmin myös ainakin venäläismafian rahanpesupaikka. Itse kyllä hyvin ymmärrän, että rahanpesijät joutuvat maksamaan osan rahoistaan pois, mutta eikö siihen muka ole muuta tapaa? Rahanpesijöillehän tämä pikkuvero on niin sanottuja murusia siitä hyödystä jonka he ovat saaneet. Kuitenkin on huomioitava, että on myös niin sanottuja rehellisiä kansalaisia jotka ovat säästäneet vuosikymmeniä pienistä rahoistaan jotka inflaatio on sitten syönyt pikkuhiljaa. Jos haluaa pikkuhiljaa sitten käsitellä asiaa tarkemmin niin tämä on eurostoliiton tekemä laillinen ryöstö tavalliselta tallettajalta josta hyötyvät erityisesti pankkiirit ja rahanpesijät. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mikäli tämä asia menee läpi voidaan kansalaisilta tästä lähin ryöstää ihan mitä tahansa omaisuutta ”yleisen hyvän” vuoksi, kun koneisto ja pankkiirit sitten taas ovat vuosien saatossa tienanneet muiden kustannuksella suuret summat rahaa. Käytännössähän tämä päätös siis tuhoaa ainakin viimeisen illuusion talletusturvasta 100 000€:n saakka jokaisessa Euromaassa. Suomessa tämä talletuspuskuri joka on kerätty taitaa vastata paria prosenttia kaikista käteisvaroista eli konkurssien sattuessa siis tallettajat saavat jokaisesta sadastatuhannesta Eurostansa parituhatta takaisin.

Pidän tätä sellaisena päätöksenä ettei voi enää olettaa minkään omaisuuserän olevan turvassa täällä Suomessakaan niin pitkään kuin kuulumme tähän Eurostoliiton ihmeelliseen yhteisöön josta jopa Stalinkin alkaisi pikkuhiljaa olla kateellinen pankkiireille ja järjestelmää ylläpitäville virkamiehille. Ihmettelen mikäli tästä ei ala seuraamaan talletuspakoa muissa välimeren maissa joissa ollaan ihan yhtä lailla paskat housussa velkojen suhteen kuin esimerkiksi Kreikassa. Vaikka en usko Suomen olevan heti siinä tilanteessa, että meidän varojamme alettaisiin pankkitileiltämme sosialisoimaan tai muuta omaisuutta viemään niin tämän päätöksen jälkeen pidän sitäkin jo todennäköisenä keskipitkällä aikavälillä mikäli Euroalue pysyy vielä muutaman vuoden kasassa. Tästä voi seurata, vaikka minkälainen katastrofi tahansa, sillä ihmisten usko tähän touhuun alkaa pikkuhiljaa olla mennyttä. Toisaalta en tiedä mihin voi rahansa tai omaisuutensa pistää, jotta ne ovat enää tämän jälkeen turvassa pidemmällä tähtäimellä?

Itse olen hyvin pitkään ollut Euromyönteinen, mutta kyllä viimeiset pari vuotta ovat kyllä saaneet minut kääntymään hyvin pahasti Eurostoliiton vastaiseksi enkä enää usko mielipiteen siitä mihinkään muuttuvan ja toivon koko paskan hajoavan mahdollisimman nopeasti käsiin. Ihan mikä tahansa muu vaihtoehto alkaa houkutella enemmän kuin tämä Eurokommunismin omaisuuksien pakkososialisointi. Toisaalta kyllä tämä kehitys olisi pitänyt havaita jo aikaisemmin, mutta olen ollut hyvin pitkälti luottavainen ettei verorahojen siirtoa noihin lähimeren maihin tapahtuisi. Jos joku luulee ettei tämä ole mahdollista tapahtua täällä pohjolassa niin kannattaa ihan vakavasti miettiä sitä, että mikä noita meidän poliitikkoja enää estää kun kerran on jo pää saatu auki tämän asian suhteen? Tietysti voi olla ettei näin tapahdu, mutta en löisi kyllä sen puolesta vetoa, kun näkee valtion velkaantuvan joka vuosi kymmenen miljardia lisää hallituksien harrastellessa ja puuhastellessa budjettien tekoa. Tämäkin vain vähentää omaa motivaatioitani tienata enemmän rahaa, jotta nämä turhantoimittajat voivat jakaa sitä omille etupiireillensä tämän maan suunnatessa kohti konkurssia ja ihmisten omaisuuden pakkososialisointia josta Kyprokselta saatiin nyt sitten esimakua tulevasta. Joku voi sitten ihmetellä miksi tätä omaisuutta sitten yritän kerätä lisää niin sitä onkin itsekin syytä taas ruveta ihmettelemään. Ehkä jossain takaraivossani kuitenkin kytee usko siihen ettei tämä eurokommunismi pysy enää kauaa pystyssä ja tienatut rahani pysyvät edes jotenkin turvassa. En olisi hirveän yllättynyt mikäli tämä päätös alkaisi olla viimeinen naula Euroalueen arkkuun, koska tämän jälkeen Eurovastaiset puolueet tulevat keräämään kaikki äänet seuraavissa vaaleissa. Kreikkakin oli vaan ”yksittäistapaus” eikä sen jälkeen pitänyt enää sosialisoida suomalaisten rahaa ulkomaille. No mites siinä on sitten käynytkin? Ovatko suomalaiset veronmaksajat siirtyneet välimeren velkaantuneiden valtioiden pankkiautomaateiksi? Uskooko joku ettei tämä varallisuuksien siirto täältä pohjolasta jatku enää kauan? Oma näkemykseni on se, että paras ratkaisu on nopea konkurssi ja kaaos josta seuraa sitten ennemmin tai myöhemmin uusi nousu, koska niin on käynyt aina ennenkin. Hidasta kuolemaa on niin helvetin vittumaista katsella vierestä.

Ehkä tämä vitutus tästä laantuu ja palaan normaaliin päiväjärjestykseen sitten seuraavassa kirjoituksessa. Ei tämä tietysti ole mikään maailmanloppu enkä itse ole vielä mitään menettänyt, mutta huonolta näyttää kun katsoo vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen.

Hyvää viikkoa kaikille!

-TT

Sisäinen sosialistini on taas herännyt

Sosialismi on hyvin kaunis ajatus, mutta ihmiseläimen luonto nyt vaan tuppaa olemaan sellainen, että tämä kaunis ajatus on mahdoton toteuttaa. Tämän takia loppujen lopuksi sosialismikin liippaa hyvin läheltä kapitalismia, koska molemmissa lopputulos on sellainen, että harvalla ihmisellä on hyvin paljon kaikkea ja muilla on sitten hyvin paljon vähemmän. Oma sisäinen sosialistini on herännyt johtuen Fortumin aikeista myydä sähköverkkoliiketoiminnan pois. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa pörssiyrityksen näkökulmasta, koska ideana on saada pääomalle parempaa tuottoa kuin mitä tällä hetkellä siitä irtoaa. Sen saaminen ei tietystikään ole itsestään selvää. Kuitenkin sähköverkko on niin tärkeää infraa ettei sitä missään nimessä pidä myydä sille joka siitä eniten suostuu maksamaan vaan ainut mahdollisuus on mielestäni pitää omistus maamme sisäpuolella.

Tällä hetkellähän sähkönsiirtoliiketoiminta on hyvin säädeltyä eli siinä on kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto säädetty tämän ylläpitäjälle joka siis tässä tapauksessa on Fortum. Koska kyseessä on palvelu jota ilman ei voida pärjätä voidaan mielestäni kyseenalaistaa tämäkin tuottovaatimus. Toisaalta on aina muistettava ettei Fortum ole enää kokonaan valtion omistama mikä tarkoittaa nykyaikaisen kapitalismin kannalta sitä, että jonkinlaista voittoa on tultava tästäkin toiminnosta. Tällä hetkellähän me emme varsinaisesti tiedä kenelle tätä tuottoautomaattia ollaan myymässä, joten sitä ei voi automaattisesti pitää pahana asiana. Kaikista parhain vaihtoehto mielestäni olisi myynti suomalaisille eläkerahastoille joiden keskimääräinen tuotto taitaa olla neljän prosentin luokkaa. Koska tämän liiketoiminnan hinta on ainakin ensiarvioiden mukaan viitisen miljardia niin käytännössä siihen tarvitsee monta eri rahastoa joille kyseinen toiminto myytäisiin. Mikäli kyseessä on myynti joillekin kansainvälisille pankkiireille tai joillekin suuremmille rahastoille niin en kyllä valitettavasti näe siinä mitään järkeä ellei kauppasumma ole paljon tuota viittä miljardia enemmän. Silloinkin myynti on mielestäni hyvin kyseenalainen. Jos nyt sitten mietitään mihin Fortum aikoo rahansa käyttää niin sitä voi vain arvata. Muutama arvaus tietysti on jo markkinoillakin kuten mahdollinen Fennovoima-osakkuus ja Ranskan vesivoimaloiden ostomahdollisuuksiin. Pääasia on kuitenkin sijoittaminen paremmalla tuotolla kuin mitä tuosta myytävästä liiketoiminnasta saadaan. Fortumin osakkeenomistajalle kuten minulle tärkeintä on tietysti mahdollisimman suuri tuotto, mutta tällä kertaa ei ole tarkoitus sitä pohtia sen tarkemmin.

Pääpointtini ehkä kuitenkin on se suurempi kuva ettei Suomen valtio ole ikinä osannut myydä suurinta osaa omaisuudestaan oikeaan hintaan vaan kaikki lähtee melkein aina liian halvalla. En tiedä mistä tämä typeryys näissä asioissa oikein syntyy, mutta niin siinä vaan tuppaa yleensä käymään. Menneiltä vuosilta on hyvin paljon esimerkkejä näistä typeryyksistä. Esimerkiksi silloinen valtion suuromistamana yhtiö Kemira onnistui myymään lannoiteyhtiönsä Kemira Growhow:n sadallaviidelläkymmenellä miljoonalla Eurolla. Jo pelkästään Soklin kaivoksen fosfaattivarat taitavat olla usean miljardin arvoiset ja ne ovat nyt menneet. Näiden arvosta ei tietystikään ollut suomalaisilla silloin tarkempaa tietoa, koska muuten niitä ei olisi myyty. Entinen Soneramme on täysin samanlainen case, jossa ensin ostettiin monella miljardilla ilmaa ja sitten myytiin halvalla osa ruotsalaisille. Tässä kaupassa otettiin takkiin taas turhan paljon. Muitakin tapauksia varmasti löytyy, sillä tässä ei ole kuin murto-osa näistä tunaroinneista.

Ongelmana valtion omistusosuuksissa on se ikävä tosiasia ettei valtio-omisteiset yritykset ole läheskään niin kannattavia kuin ne voisivat olla ja pahimmillaan sitten ostetaan hyvin monella miljardilla ilmaa radiotaajuuksien muodossa tai jotain muuta lähes arvotonta ja onnistutaan myymään kaikki arvokas omaisuus pilkkahintaan. Ehkä kaikista surullisin valtionyhtiö on ollut viime vuosikymmenten aikana Outokumpu joka on onnistunut myymään hyvin paljon kannattavaa liiketoimintaansa puoli-ilmaisiksi. Tästä esimerkkinä ovat Bolidenin ostama liiketoiminta Harjavallasta ja Outotecin siirto pörssiin. Molemmat liiketoiminnat ovat miljardien arvoisia ja Outokumpu sai vaan jämät myynneistään. Tästä monet ovatkin tehneet sellaisen johtopäätöksen, että kun valtionyhtiö myy tai valtio myy yrityksen kannattaa aina ostaa, koska hinta on lähestulkoon aina liian pieni jonka me veronmaksajat saaamme. Toisaalta myös poliittiset motiivit saattavat sotkea niiden yritysten toimintaa, jossa valtio on merkittävänä omistajana kuten saatiin viimeksi nähdä Metson lisäosingon torppaamisena. Puuttumista osingonjakoon pidän kuitenkin hyvin pienenä ongelmana verrattuna muuhun päätöksentekoon puuttumisena.

Sisäinen sosialistini sanoo, että monet eri liiketoiminta-alat tulisi olla julkisessa omistuksessa kuten pohjavedet, energiayhtiöt ja monet muut perusinfran tuottajat. Toisaalta kapitalistini taas sanoo ettei poliittisille toimijoille kannata antaa minkäänlaista valtaa, koska ne eivät sitä osaa käyttää koko kansaa hyödyttävästi vaan sen sijaan nämä tunarit suhmuroivat eturyhmilleen kaikenlaista valtaa jota niille ei saisi antaa. Kapitalistini myös sanoo, että valtion toimiessa osaomistajana yrityksissä se myös tuottaa yhteistä hyvää enemmän kuin, jos kaikki yhteisesti omistamamme yritykset olisi yksityistetty ja sitä kautta saamme verojen lisäksi muita tuottoja. Tämä sitten nostaa sitä kuuluisaa jakovaraa enemmän kuin näiden omistusten myynti pilkkahintaan. Tämän asian suhteen on ainakin allekirjoittaneella hyvin ristiriitaiset tunteet ja ne saattavat hieman vaihdellakin riippuen asioiden yksityiskohdista. Mites teillä muilla? Minkä verran valtiolla olisi hyvä olla omistuksia yrityksissä? Onko parempi ettei omisteta mitään vai mahdollisimman paljon?

Siinä pohtimista viikonlopuksi tai sitten vasta myöhäisemmälle ajankohdalle.

- TT

Säästötavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan sääntöjä

Periaatteessa olen aika lailla kaikenlaisia sääntöjä vastaan enkä usko kovin vahvaan sääntelyyn millään elämän osa-alueella. Tämä pätee myös säästämiseen, mutta se ettei tämä täysin päde itseeni ei tarkoita etteikö tarkemmista säännöistä voisi olla muille hyötyä. Itsellänikin toisaalta on jonkinlaiset säännöt ja niitä joissain määrin noudatankin. Tämä tosin tapahtuu aika lailla pitkällä aikavälillä. Alkuperäisenä tavoitteenanihan oli saavuttaa puoli miljoonaa Euroa nykyrahassa kolmessakymmenessä vuodessa ja tämä pätee edelleenkin. Myös vuosittaiset välitavoitteet olen kirjannut itselleni ylös. Tällä hetkellä näyttää siltä, että pystyn myös nämä tavoitteet toteuttamaan, mutta matka on pitkä ja mitä tahansa voi tapahtua. Näiden tavoitteiden luomiseksi on kuitenkin hyvä luoda edes jonkinlaiset säännöt ja niitä varten voi muodostaa jonkinlaiset konseptin joka itselle parhaiten sopii. Tämä filosofia ei ole keksimäni vaan pätee jossain määrin myös muihinkin tavoitteisiin. Tässä kirjoituksessa käyn hieman tätä läpi ja mitä se omassa tapauksessani tarkoittaa.

Tarkka/mitattava:

Säästämisessä tätä siis mitataan rahassa. Itselläni se on keskimäärin 4000€ säästöä joka vuosi. Tämä sitten sijoitetaan ja tähtäimessä on 8%:n reaalituotto. Tämä tavoite on sellainen, että siihen on päästävä ellei tapahdu jotain terveystilanteessa kuten minulla meni koko tammikuun tulot ohi, koska en kipeää nilkkaani halunnut riskeerata ilman kuntoutusta. Tämän seurauksena näyttää siltä, että tämän vuoden jälkeen olen hieman jäljessä kokonaistavoitettani minkä seurauksena joudun sitten kirimään sitä tulevina vuosina, vaikka olin hieman edellä ennen tammikuuta. Jos mietitään sitten muita ihmisiä niin periaatteessa tavoitteiden määräaika voi olla mitä tahansa, mutta kovin lyhyeksi aikaa ei niitä kannata tehdä. Nämä tavoitteet voidaan myös jakaa pienempiin osiin eli esimerkiksi varataan ruokaan xxx-Euroa/kuukausi ja huveihin xxx-Euroa. Itse tosin suunnittelen tavoitteeni vuosittaisiksi ja pidän huolen, että pysyn niissä. Tätä tarkempiakin suunnitelmia voi tehdä, mutta se on hyvin yksilöllistä. Jotkut penninvenyttäjät voivat tehdä jopa viikoittaisia tavoitteita ja saada kiksit onnistumisesta, mutta en kuulu heihin.

Saavutettava:

Luotujen sääntöjen pitää olla mahdollisia saavuttaa. Ei ole mitään järkeä yrittää saada esimerkiksi säästötavoitettaan lähelle nettotuloja, koska käytännössä tavoite on silloin mahdoton saavutaa eikä se tuota kuin epäonnistumisen tunteen. Myös jonkinlainen joustavuus tavoitteiden määrittelyssä ei välttämättä ole pahaksi. Jos esimerkiksi jakaa huvibudjetin esimerkiksi matkailuun ja muihin huveihin kuten itse teen niin pääasia on se ettei näiden lopullinen summa ylitä koko huvibudjettia. Tällainen joustavuus ei välttämättä sovi kaikille, joten kukin harkitkoon omaa tilannettaan itse. Kuitenkin monille pieni joustavuus taas auttaa tavoitteiden toteuttamisessa ja sen takia ei kannata tehdä liian tarkkoja sääntöjä.

Oleellinen:

Tämä tarkoittaa vastausta kysymyksiin miksi. Tätä kysymystä kannattaa heijastaa omaan säästöfilosofiaansa. Itselläni esimerkiksi ruokamenoihin on varattu 250€ kuukaudessa. Tämä summa on saatu arvioimalla ruokamenojen osuutta kokonaismenoista. Tämä voi jossain määrin olla suurempi suhteellinen osuus kuin monilla muilla. Itselleni on kuitenkin jaksamisen vuoksi tärkeää syödä hyvin ja riittävästi, joten sen vuoksi olen valmis käyttämään ruokamenoihin enemmän kuin esimerkiksi nettiin tai puhelimeen suhteellisesti verrattuna muihin.

Kestoaika:

Tähän on varmastikin olemassa joku parempikin määritelmä kuin mitä itse käytän. Itselläni se on tuo kolmisenkymmentä vuotta päätavoitteessani, mutta myös lyhyempien ajanjaksojen käyttö kuten esimerkiksi kuukauden, vuoden, vuosikymmenen tai jonkin muun aikamääreen kestävä tavoite on varmasti hyvä olla olemassa. Välitavoitteiden merkitseminen tuottaa kyllä sitten pidemmälläkin aikavälillä sen edun, että pystyy arvioimaan onko pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttaminen mahdollista vai ei. Joskus pidemmän aikavälin tavoitteita on vaan pakko muuttaa, kun tapahtuu jotakin hyvin odottamatonta.

Tässä sitä apua sitten noiden säästötavoitteiteiden luomista varten onkin jonkin verran eri speksejä joita voi joko käyttää hyväkseen tai olla käyttämättä. Tässäkään asiassa ei missään nimessä ole yhtä ainutta oikeaa tapaa vaan jokaisen kannattaa miettiä omalta kannaltaan parasta ratkaisua. Itselleni riittää aika väljät raamit, mutta joku paljon kurinalaisempi ihminen voi tykätä hyvinkin tarkoista määreistä. Itse olen enemmän suurten linjojen vetäjä ja se näkyy myös omassa budjetinteossa. Tiedän toisaalta niitäkin ihmisiä jotka tekevät hyvin tarkkoja suunnitelmia hyvin lyhyille tai pidemmille aikaväleille mallia käyn kerran kuukaudessa elokuvissa, alkoholiin saa mennä 100€/kk, jne. Näiden määrittelyiden tarkoitus on helpottaa päätöksentekoa ja ne sitä jonkin verran kyllä edesauttavatkin. Itse en esimerkiksi voi osallistau kavereiden tekemiin alppireissuihin jo sen takia, että ne ylittävät matkailubudjettini. Itselleni ei tosin skimbaus ole kovin tärkeä asia, joten en koe sitä menetykseksi, vaikka se jääkin väliin säätötavoitteideni vuoksi. Muita halvempia reissuja tosin teen mielelläni. Jokaisen on ennen kaikkea oltava uskollinen itselleen, sillä muiden mielipiteet eivät loppujen lopuksi minulle kuulu eikä teidänkään kannata niistä välittää.

Hyvää viikonjatkoa!

- TT

Vacon-analyysi

Analyysiharjoitukset jatkuvat ja tällä kertaa vuorossa on Vacon.

Vacon kehittää, valmistaa ja myy taajuusmuuttajia ja inverttereitä. Taajuusmuuttajia käytetään sähkömoottoreiden kierrosnopeuden säätöön. Inverttereitä käytetään uusiutuvan energian tuotannossa. Molemmat tuottavat merkittäviä energiansäästöjä.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2003 lähtien. (Milj. €)

2003, 112

2004, 129

2005, 150

2006, 186

2007, 232

2008, 293

2009, 272

2010, 338

2011, 381

2012, 388

Keskimääräinen kasvu noin 13.2% vuodessa joka on tullut sekä orgaanisesti että yritysostoilla. Vaconin orgaaninen kasvu on ollut hieman nopeampaa kuin markkinoilla keskimäärin. Vacon arvioi markkinaosuudekseen 5% vuonna 2012. Uskoisin kasvun hieman hyytyvän tulevina vuosina, mutta noin kymmenen prosentin liikevaihdon kasvu on hyvinkin mahdollinen.

Konsernin liiketoiminta jakautui vuonna 2012 (2011) seuraavalla tavalla maantieteellisesti:

EMEA 58% (64%)

Americas 20% (17.4%)

APAC 22% (18.6%)

Kuten luvuista huomataan on Euroopan, lähi-idän ja Afrikan alueet aika lailla tapissa. Hieman on nähtävissä kasvua myös atlantin toisella puolen, mutta mitä todennäköisimmin suurin kasvu Vaconin liiketoiminnassa on maantieteellisesti Aasiassa. Suurimmalla maantieteellisellä alueella tuskin jatkossakaan nähdään kasvua, joten Aasia ja Amerikat tulevat toimimaan Vaconin kasvuvetureina.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2003, 0.50€

2004, 0.71€

2005, 0.79€

2006, 1.04€

2007, 1.37€

2008, 1.51€

2009, 1.01€

2010, 1.22€

2011, 1.10€

2012, 1.70€

AVG, 1.10€

Osakekohtaisen tuloksen keskimääräinen kasvu kymmenessä vuodessa on ollut noin 13% mikä vastaa aika tarkkaan liikevaihdon kasvua. Kuten luvuista voi päätellä on Vacon pysynyt plussan puolella huolimatta vaikeistakin ajoista ja tämän vuoksi ei ole pelkoa siitä, että mahdollisesta maailmantalouden hyytymisestä johtuen yritys menisi pidemmäksi aikaa miinuksen puolelle. Tämä valitettavasti näkyy kyllä sitten myös osakkeen hinnassa.

Osinkohistoria:

2003, 0.55€

2004, 0.35€

2005, 0.41€

2006, 0.65€

2007, 0.75€

2008, 0.65€

2009, 0.70€

2010, 1.00€

2011, 0.90€

2012, 1.10€*

AVG, 0.72€

Keskimääräinen osinkojen kasvu on ollut noin seitsemän prosenttia vuodessa mikäli ottaa huomioon hallituksen ehdottaman osingon 1.10€* tulevan yhtiökokouksen hyväksymäksi. Yhtiökokoukseen on tosin vielä kaksi viikkoa, joten mitenkään sataprosenttisen varmaa se ei ole. Seitsemän prosentin kasvu on toki vähemmän kuin mitä liikevaihdon ja osakekohtaisen tuloksen, mutta toki se aina riippuu vähän lähtövuoden tilanteesta, joten suurta eroa ei siinä kuitenkaan ole eli osinkojen kasvu ei ole vaarantanut Vaconin vakavaraisuutta.

Johtoporras:

Vaconin hallitus ja johtoryhmä ovat vain suomalaisia mitä pidän miinuksena ottaen huomioon liiketoiminnan kansainvälisyyden. Myös sisäpiirin osakeomistus on välttävä eli kellään ei oikeastaan ole kunnon omistusta yrityksestä mikä ei kerro kovin suuresta sitoutuneisuudesta. Toimitusjohtaja Laisi on tosin onnistunut hyvin siinä noin vuosikymmenessä minkä ajan hän on ollut virassaan. Myös muut johtoryhmän jäsenet ovat pitkäaikaisia työntekijöitä, joten jatkuvuutta on ainakin ollut aikaisemmin ja miksi ei myös tulevaisuudessakin. Ainut tuttu nimi hallituksen jäsenistä on minulle Finnairin ex-toimitusjohtaja Vehviläinen joka onnistui nostamaan yrityksen suosta.

Lyhyt SWOT-analyysi Vaconista

Strengths:

Energian säästämisen megatrendi tukee Vaconin liiketoimintaa nyt ja tulevaisuudessa eli markkinat eivät toisin sanoen sula kokonaan, vaikka maailmantalous yskisikin pahasti. Yritys on myös nettovelattomana hyvissä asemissa mikäli näitä talousongelmia alkaa tulla. Alle puolia maailman sähkömoottoreista säädetään taajuusmuuttajien avulla, joten markkinoiden kasvupotentiaali on suuri. Vacon on myös ainut isoimmista toimijoista joka keskittyy taajuusmuuttajiin, joten sitä voi pitää etuna. Jonkinlainen kilpailuetukin yritykseltä löytyy, kun katsoo oman pääoman tuottoa joka on vuotta 2011 lukuunottamatta ollut yli 20%. Se saattaa myös olla tuo mainitsemani keskittyminen taajuusmuuttajiin.

Weaknesses:

Vaconin koko itse yrityksenä on pieni verrattuna moniin muihin suuriin toimijoihin kuten Siemensiin, ABB:hen tai Mitsubishiin. Vaikka Vacon on hyvä räätälöimään taajuusmuuttajia asiakkaiden tarpeisiin ei se pysty myymään niitä moottoreidensa kylkiäisinä kuten monet kilpailijoistaan. Heikkoutena voidaan myös pitää sitä, että teknisesti taajuusmuuttaja on keksitty 98%:sti ainakin kaverini mukaan joka on alan asiantuntija. Toisin sanoen on hyvin vaikea saada kilpailuetua tätä kautta. Myös johtoryhmän omistusosuuden pienuus on hieman huolestuttava asia.

Opportunities:

Jonkinlaiset yritysostomahdollisuudet Vaconilla on nettovelattomana. Mitään suurempia yritysostoja tuskin nähdään muiden toimijoiden ollessa hyvin suuria yrityksiä joilla on mahdollisuudet toimia pahimpina päivinä myös tappiolla pidempään. Orgaaninen kasvu on Vaconin paras mahdollisuus parantaa ydintoimintojaan.

Threats:

Suurimpana uhkana voidaan pitää hintasotaa muiden valmistajien kanssa taajuusmuuttajissa. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä ainakin tällä hetkellä. Myös maailmantalouden täydellinen hyytyminen on uhka Vaconille. Taajuusmuuttajien hankkimista saatetaan silloin lykätä mikäli asiakkaat joutuvat taistelemaan olemassaolostaan. Myös osaavan henkilökunnan lähtö talosta on uhka, sillä heitä ei niin hirveästi tällä alalla ole.

Loppusanat:

Vacon on laadukas yritys jota tukee energiansäästön megatrendi pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Se myös on kasvanut hieman markkinoita nopeammin ja mitä todennäköisimmin kasvu myös jatkuu tällaisena. Tämä kaikki sitten näkyy myös osakkeen hinnassa ja sitä on hyvin vaikea saada kohtuuhintaan. Tällä hetkellä hinta on viidenkymmenen Euron tuntumassa mikä on ainakin itselleni aivan liian suuri. Omien laskujeni mukaan yrityksen arvo pyörii kolmessakympissä. Vielä hieman turvamarginaalia mukaan niin puhutaan 25€:n ostohinnasta. Tällä hetkellä tällaista hintaa saa odottaa hamaan tappiin saakka, joten tarvitaan aikamoista laskua maailmantalouteen ennen näitä hintoja. Toisaalta hyvää kannattaa odottaa pitkään.

Kiitoksia mielenkiinnosta. Muistakaa ettei kyseinen analyysi edusta absoluuttista totuutta eikä sen takia kannata sijoittaa vaan tehdä omat johtopäätökset ja analysoida itse uudelleen. Kuitenkin näistäkin riveistä varmasti löytyy totuuden siementä ja se pitää osata sieltä suodattaa.

Hyvää viikon jatkoa!

- TT

”Passiivinen tulo” lähestulkoon ainut tapa saavuttaa erinomainen rahatilanne Suomessa

On pakko käyttää passiivista tuloa lainausmerkeissä, koska en juurikaan keksi yhtään ainutta tapaa tienata rahaa niin ettei kukaan ole tehnyt sen eteen mitään. Passiivinen tulo siis käytännössä tarkoittaa sitä ettei tulojen eteen tehdä mitään. Tämä ei siis nyt käytännössä ole mahdollista, joten sen voi myös rajata tarkoittamaan sitä ettei ensipanostuksen jälkeen ole tarve töitä tehdä, odotellaan vain tulojen tippumista tileille. Tähän voi mennä joko vuosikausia tai sitten vain hyvin lyhyitä hetkiä riippuen sitten ansaintatavasta. Suurin osa passiivisista tuloista tulee yleensä kuitenkin hyvin pitkällä aikavälillä ja se on hyvin oleellinen asia tässä tavassa.

Joitakin esimerkkejä passiivisesta tulosta:

• vuokratulot
• osingot
• ne tulot omasta yrityksestä jotka tulevat muiden tekemällä työllä
• tekijänoikeusmaksut kirjoista, patenteista, jne.
• Nettisivujen mainostulot
• eläkkeet

Nämä kaikkihan ovat kuitenkin vaatineet jonkinlaiset alkupanostukset, sillä ilman mitään tekemistä näitä tuskin on juurikaan syntynyt. Joku voi tietysti periä omaisuutta, mutta silloinkin todennäköisesti perinnön antaja on tienannut ne ainakin jossain määrin työllään, joten sekään ei ole täysin passiivista tuloa. Käytännössä suurin osa näistä esimerkeistä kuvaa tapaa, jossa omat rahalliset alkupanostukset ovat huomattavat. Tekijänoikeusmaksut ja nettisivujen mainostulot käytännössä taas vaativat aikamoisen ajallisen panostuksen passiivisen tulon hankintaan, joten aika paljon on siis panostettava näitä saadakseen. Varsinkin tekijänoikeusmaksut saattavat vaatia tuhansien työtuntien panostuksen mikä vastaa parhaimmillaan useampaa vuotta ihmiselämästä. Varsinkin jos ajattelee asiaa hereilläoloajan suhteen. Onneksi tekijänoikeuksista saatavien tulojen takana on yleensä intohimo itse tekemistä kohtaan, joten vaikka niitä tuloja ei ikinä tulisikaan niin tälle tekemiselle on vaikea arvioida minkäänlaista rahallista arvoa. Ei siis kannata masentua murheeseensa, vaikka ei ikinä mitään tienaisikaan ja hyvin harva mitään rahaa varsinkaan täällä meidän pienillä kotimarkkinoilla tienaa. Tällaisesta merkittävästä passiivisesta tulosta eivät noin 99% ihmisistä pääse koskaan nauttimaan, joten niiden varaan ei kannata jättäytyä vaan tehdä myös jotain muuta työtä samaan aikaan ainakin siihen asti kun nämä passiiviset tulot alkavat toden teolla kilahtamaan tilille. Mitä taas tulee esimerkiksi blogin kirjoittamiseen Suomessa niin siitä saatavat tulot ovat aika lailla nollissa. En ainakaan ole kuullut kenenkään tekevän bloginsa mainostuloilla merkittävää määrää rahaa. Olen tosin aika lailla varma, että jotkut suomalaiset kyllä rahaa tekevät, mutta se tapahtuu todennäköisesti sitten Lontoon murteella jota ymmärtävät ihmiset ympäri maailman. Eivät nämä tekijänoikeaustuototkaan ole hirveän passiivista tuloa, sillä nekin vaativat ainakin jonkin verran promoamista ja siihenkin menee aikaa.

Jos nyt sitten ajatellaan tätä toista vaihtoehtoa, jossa pääomatulot muodostavat käytännössä kaiken passiivisen tuoton niin kyllä nekin vaativat jonkin verran aikaa ja vaivaa sijoituskohteisiin tutustumisessa. Mikäli tätä ei tehdä niin sitten se kyllä muistuttaa lähinnä lottoamista. Näistä vähävaivaisimmat ovat varmasti yritysten omistamisesta tulevat tuotot ja erityisesti ne jotka eivät tarvitse juurikaan omaa panostusta. Käytännössä lähestulkoon jokainen sijoittaa niitä tuloja, jotka ovat tulleet tavallisesta työnteosta, joten niihinkin tuottoihin sisältyy aikamoinen työmäärä. Isot perinnöt ovat sitten täysin eri asia ja nekin ovat kyllä hyvinkin harvinaisia. Ymmärtääkseni vuokratulot vaativat suurimman ajallisen panostuksen näistä mainitsemistani pääomatuloista. Ne myös vaativat kohtuullisen suuret pääomat joiden eteen on myös täytynyt töitä tehdä. Omasta yrityksestä tippuvat tuotot myös vaativat vähintään osallistumista hallituksen kokouksiin, mutta yleensähän sitä yrittäjä osallistuu muuhunkin toimintaan, joten passiivisten tulojen erottaminen ei ole aina niin yksinkertaista ja siksi esimerkeissäni puhutaan nimenomaan niistä tuloista joiden tekemiseen ei itse osallistuta muuten kuin omistamalla ja ottamalla riskiä. Osingot ovatkin tietysti selkein esimerkki passiivisesta tulosta mitä tulee osakkeisiin sijoittamisesta. Myös arvonnousu pitää laskea mukaan, mutta sekin on siihen asti spekulatiivista kunnes omistukset ovat myyty.

Miksi passiivinen tulo sitten on käytännössä ainoa tapa useimmille saada erinomainen rahatilanne aikaiseksi? Kysymys on kahdesta asiasta: sekä ajankäytöstä että suomalaisesta verotuksesta. Nämä voi tietysti tässä maassa myös ainakin joillain tavoin liittää toisiinsa, koska ainakin tavallisessa palkkatyössä käyvät maksavat myös mitä todennäköisimmin ylimääräisistä työtunneista suurempaa veroa joka taas johtaa siihen ettei lisätyötunnit automaattisesti johda lisääntyneisiin tuloihin samoissa määrin kuten monissa muissa maissa. Koska ihminen on hereillä noin kaksi kolmasosaa vuorokaudesta ja tästä noin puolet menee töihin on vaikeaa saavuttaa sellaisia tienestejä ettei muita tuloja tarvitsisi mikäli haluaa erinomaisen rahatilanteen. Pelkästään palkkatyöllähän on verojen vuoksi hyvin vaikea saavuttaa erinomainen rahatilanne, koska kymppitonnin kuukausituloistakin menee noin puolet verottajan haaviin mikä myös tapahtuu joka kuukausi, kun taas passiivisessa tulossa osinkoja lukuunottamatta tuloista otetaan yleensä paljon myöhemmin osa verottajan laariin. Tämä ei ehkä näin lyhyellä tähtäimellä tunnu kovin kummoiselta ajatukselta, mutta kun ottaa huomioon korkoa korolle ilmiön niin sitten puhutaankin jo suurista summista varsinkin pidemmillä aikaväleillä. Myös veroprosentit ovat pienemmät merkittävissä pääomatuloissa tässä maassa. Hyvin suurella todennäköisellä kuitenkin nämä pääomatulot saadaan niillä rahoilla jotka ovat jääneet yli palkkatyön jälkeen tai sitten on jouduttu ottamaan suuremmalla riskillä isot summat lainaa, jotta esimerkiksi asuntojen vuokratulot tulevat tilille.

Kannattaa siis miettiä ihan vakavasti passiivisen tulon hankintaa kukin omalla tavallaan. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeata tapaa toimia, joten jokaisella on omat mahdollisuutensa ja vahvuutensa.

Eipä tässä kai muuta tällä kertaa,

TT

TT:n listasta

Elikkäs kuten TT:n listan julkaistessa lupasin niin on ehkä taas aika selittää miten se yleensä muodostuu tai miten sitä pitäisi tulkita. Myös jonkinlaista kritiikkiä on varmaan hyvä esittää sen suhteen eli yrittää ymmärtää joitakin mahdollisia ongelmakohtia mitä yleensä tulee tällaisiin listauksiin.

Perusasiat siis on varmaan syytä käydä ensin läpi. TT:n lista sisältää ainoastaa numeerista analyysia joka pohjautuu erilaisiin osakkeiden tunnuslukuihin. Periaatteessa pistemäärät voivat teoreettisesti liikkua -3.0:sta 3.0:llaan. -3.0:n ollessa minimipisteet. Kuitenkaan tähän lukemaan ei vielä olla koskaan päästy enkä usko niin ikinä pääsevän käymäänkään. Tällä hetkellä viimeisellä listalla olevat yritykset ovat saaneet -2.0 pistettä ja se taitaa muistaakseni olla huonoin pistemäärä ikinä. Tämä niin sanottu tunnuslukuanalyysi sisältää erilaisia osakekohtaisia lukuja jotka on kirjattu monen vuoden ajalta tai sitten joissain tapauksissa ihan viime kvartaalilta. Näistä tärkeimpiä ovat osakekohtaisen tuloksen muutokset kvartaalikohtaisesti, oman pääoman tuotto, liikevaihdon muutos, PEG-luku useamman vuoden tulosmuutoksilla laskettuna ja turvamarginaali. Näiden lisäksi tähän analyysiin kuuluvat osingot, yrityksen taloudellinen tilanne ja markkina-arvo. Lisäksi on muutama muukin asia joita ei tarvitse erikseen mainita. Jokaisella tunnusluvulla on oma painoarvonsa, mutta niitä en käy sen tarkemmin läpi vaan pysyköön ne salaisuutena. Kaiken kaikkiaan nämä tunnusluvut sitten muodostavat yhteistuloksen joka kertoo sitten TODENNÄKÖISYYDEN sille, että yritys on hyvä sijoitus pidemmällä aikavälillä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että listan kärkipään yrityksillä on paremmat mahdollisuudet muodostua hyväksi sijoitukseksi pidemmällä aikavälillä mikä tarkoittaa useita vuosia eikä seuraavaa puolta vuotta. Tämä asia on hyvin tärkeää hahmottaa, jotta ymmärtää ettei pelkkä tunnuslukuanalyysi ole riittävä syy tehdä sijoituksia. Tämän lisäksi on hyvä tehdä myös laadullisia johtopäätöksiä yrityksistä. Näistä laadullisista asioista tulee heti ensimmäisenä mieleen yrityksen johdon pätevyys. Tämän lisäksi myös liiketoiminnan laatu on hyvin tärkeä asia. Toiset toimialat saattavat olla selkesti parempia kuin toiset. Esimerkkinä huonommasta toimialasta voidaan käsittää paperintuotanto joka kärsii selkeästä ylikapasiteetista jota on hyvin vaikea purkaa. Vastakkaisena esimerkkinä voidaan pitää Konetta jonka liiketoimintaa tukee kaupungistumisen megatrendi joka ei ihan heti tule pysähtymään. On tietysti huomattava, että vaikka tunnuslukuanalyysi ei näihin kaikkiin laadullisiin ominaisuuksiin pureudu niin kertoo se kuitenkin aika paljon yrityksen laadusta. Jotta tämä nyt tulisi selväksi varmasti kaikille niin lista on vain apuväline ja se on syytä aina muistaa.

Yleisin kritiikki mihin törmään tällaisten listojen kanssa on se, että tunnuslukuanalyysi keskittyy vain jo tapahtuneen arviointiin eikä kerro mitään tulevaisuudesta. Tämän vuoksi sitten monet ovatkin sitä mieltä ettei tästä koko prosessista ole mitään hyötyä mikäli ei esimerkiksi käytetä minkäänlaisia tulosennusteita. Ymmärrän tämän ongelman, mutta kylmä fakta nyt vain tuppaa olemaan, että esimerkiksi hyvin monet analyytikkojenkin ennusteista ovat kuitenkin ainoastaan valistuneita arvauksia enkä lähtisi niihin kyllä sen tarkemmin luottamaan tällaista listaa tehdessäni. Maailma on niin monimutkainen paikka ettei mikään ole varmaa eikä kukaan pysty asioita ennustamaan juuri kovin pitkälle eteenpäin. Yleensä tästä seuraakin sitten ainoastaan jälkiviisauksia enkä niitä lähtisi juurikaan tuijottamaan. Koska käytän nimenomaan pidemmän aikavälin tunnuslukuja kertovat ne mielestäni aika hyvin miten yritys ja liiketoiminta on pärjännyt pidemmällä aikavälillä ja kuinkä nämä ovat muutokseen sopeutuneet. Kun aloitin kehittämään tätä järjestelmää keskityin hyvin suppeasti lyhyempään aikaväliin mikä sitten näkyikin sitten listan ennustuskyvyssä. Voi tietysti olla, että tulevaisuus tulee opettamaan minun olevan väärässä jatkossakin eikä sekään ole poissuljettu vaihtoehto. Tämä taas johtuu siitä ettei nykyinen menetelmä ole ollut käytössä paria vuotta kauempaa, joten on hyvin vaikea tehdä vielä suurempia johtopäätöksiä siitä kuinka hyvin tätä listaa hyväksikäyttäen olisi pärjännyt. Tällä hetkellä kuitenkin vertailu esimerkiksi omhex capped indeksiin verrattuna olisi mennyt hyvin, mutta en ole vertaillut vielä kovin pitkää aikaväliä, joten se ei kerro vielä riittävästi varsinkaan, kun lista ei suoraan kerro milloin johonkin yritykseen olisi viisainta sijoittaa. Nämä vertailut tulisi ottaa viihteenä, sillä en usko yhdenkään listojen tekijän sijoittavan pelkästään oman listansa mukaan. Varmasti tekijät kuitenkin hyödyntävät listojaan jossakin muodossa ja niin teen itsekin. En muuten sitten missään nimessä suosittele kenenkään tekevän pelkästään TT:n listan tai jonkun muun listan perusteella sijoituksia vaan suosittelen jokaiselle tarkkaa perehtymistä sijoituskohteisiinsa tai mikäli tämä ei kiinnosta niin antavan jollekin muulle rahansa sijoitettavaksi. Tätä jälkimmäistä en tosin suosittele.

Toinen yleinen kritiikki on listan muuttuminen tihein väliajoin mikä ainakin teoriassa tarkoittaa kaupankäynnin lisääntymistä ja kulujen kasvua. Itse taas näen listan vain apuvälineenä, joten se yksistään ei siis lisää kaupankäyntikuluja. Pidän listaa hyvin hyödyllisenä apuvälineenä, sillä sitä käyttämällä voi säästää hyvin suuren määrän omaa aikaa ja henkistä pääomaa jättämällä listan huonoja pisteitä saavat yritykset kokonaan analysoimatta. Käytännössä lista myös vähentää jossakin määrin myös turhan informaation määrää, koska siihen on ympätty monta tunnuslukua yhteen, joten yksittäisten lukujen analysoiminen myös vähenee ainakin hieman. Tämä edesauttaa järkevien päätösten tekoa, koska ihmisellä on kuitenkin hyvin rajallinen kyky omaksua tietoa. Toisaalta listan päivitys tapahtuu sen verran harvoin ettei aina voi katsoa sitä. Tämän vuoksi analysoin myös tämän listan lisäksi yrityksiä ja niitä analyyseja olette myös te lukijat voineet tuijotella. En tosin juurikaan jaksa häntäpään yrityksiä katsella tarkemmin paitsi joskus ihan silkasta mielenkiinnosta jonkun tietyn yrityksen suhteen. Jos haluaa itse hoitaa sijoituksensa niin sitten on kyllä myös pakko nähdä vaivaa asian eteen. Se ei ole sen monimutkaisempaa. Pelkkien listojen lukeminen ei riitä vaan oman järjen käyttö on kuitenkin se tärkein asia.

Muita listoja löytyy mm. seuraavista linkeistä:

Balancen_lista

Timon_Lista_piksu.net

 Eiköhän tässä ollut kaikki tällä kertaa,

- TT

TT:n lista Q42012

TT:n listan julkaisu on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua tällä viikolla julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen sitten saanut seuraavan listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin. Laskukaavaa en aio antaa kenenkään käyttöön eikä sitä kannata allekirjoittaneelta kysellä kuten ei minkäänlaisia sijoitusvinkkejäkään, sillä omaan ainoastaan mielipiteitä enkä osaa ennustaa. Toivottavasti kuitenkin listaa lukiessa voi jokainen itse miettiä, että onko toi Rautaruukki (sattumanvarainen esimerkki) juuri nyt sellaisessa kunnossa, että sitä kannattaa ostaa? Jokainen tekee päätöksensä itse oli ne sitten oikeita tai vääriä. Lista näyttää seuraavalta:

01.03.13 09.11.12

Outotec 50.90€ (36.30€) 1.25 (1.35)

Nokian Renkaat 34.50€ (31.13€) 1.10 (1.65)

Huhtamäki 14.84€ (12.91€) 0.90 (0.50)

Sampo 28.59€ (23.85€) 0.80 (0.05)

PKC Group 16.86€ (13.46€) 0.75 (0.95)

Orion B 22.74€ (19.83€) 0.75 (0.90)

Kone 62.70€ (56.20€) 0.70 (0.90)

Vacon 49.85€ (38.50€) 0.70 (0.45)

Konecranes 27.79€ (24.52€) 0.65 (0.65)

Raisio K 3.18€ (3.00) 0.60 (0.75)

Cramo 11.10€ (7.68€) 0.35 (0.50)

Fortum 14.59€ (13.96€) 0.35 (0.35)

Elisa 16.16€ (16.45€) 0.20 (0.15)

Ramirent 8.08€ (5.79€) 0.15 (0.80)

Metso 32.62€ (26.87€) 0.15 (0.35)

Okmetic 4.54€ (4.61€) 0.15 (0.70)

Wärtsilä 35.28€ (31.38€) 0.10 (0.35)

Nordea 8.85€ (6.95€) 0.10 (0.25)

YIT 17.18€ (14.98€) 0.10 (0.10)

Etteplan 2.93€ (2.60€) 0,05 (0.05)

Affecto 3.73€ (2.67€) 0.00 (0.35)

Atria 6.60€ (5.20€) 0.00 (-0.60)

UPM 8.935€ (8.295) -0.05 (-0.20)

Basware 20.70€ (22.00€) -0.05 (0.15)

Teleste 3.95€ (3.95€) -0.10 (0.70)

Sanoma 7.795€ (7.30€) -0.10 (-0.10)

Lännen tehtaat 16.20€ (13.20) -0.10 (-0.40)

Amersports 12.61€ (10.95€) -0.15 (0.30)

Cargotec 23.42€ (18.19€) -0.15 (0.20)

Kesko B 23.91€ (24.59€) -0.15 (0.00)

Kemira 11.14€ (10.45€) -0.20 (-0.05)

Uponor 10.74€ (7.94€) -0.25 (-0.30)

Raute 8.79€ 7.67€ -0.25 (-0.70)

Sponda 3.76€ (3.34€) -0.25 (0.20)

Lassila&Tikanoja 12.30€ (10.41€) -0.40 (-0.80)

HK 3.83€ (3.85€) -0.45 (0.05)

Ponsse 6.59€ (6.10€) -0.55 (-0.15)

Lemminkäinen 16.38€ (16.43€) -0.65 (-0.80)

Kesla 4.51€ (4.60€) -0.80 (-0.80)

Martela 5.00€ (5.96€) -0.85 (-0.85)

Nokia 2.722€ (2.244€) -0.90 (-0.30)

Digia 3.04€ (2.78€) -1.00 (-0.90)

Rautaruukki 5.07€ (5.57€) -1.00 (-1.00)

Pöyry 3.95€ (3.40€) -1.05 (-1.00)

Comptel 0.39€ (0.40€) -1.25 (-0.85)

Capman 0.81€ (0.86€) -1.35 (-0.85)

Outokumpu 0.672€ (0.735€) -1.60 (-1.60)

Ixonos 0.35€ (0.77€) -2.00 (-1.35)

Componenta 1.85€ (2.00€) -2.00 (-1.85)

Ja vielä vastuunvapautuslause: En tiedä mistään mitään enkä anna sijoitusvinkkejä. TT:n lista on yhden tunarin tekemä lista seuraamistaan yrityksistä eikä edusta minkäänlaista absoluuttista totuutta sijoituskohteen hyvyydestä tai huonoudesta!

Seuraavassa kirjoituksessani aion yrittää selventää tarkemmin mitä tämä lista tarkoittaa uusille lukijoille, sillä siitä on aika kauan, kun olen viimeksi siitä kirjoittanut, jos olen sitä ollenkaan tehnyt.

- TT

Helmikuu 2013 Cash +115€ Salkku +3.5% Yhteensä 9260€

Kohtalaisen onnistunut helmikuu joka oikeastaan oli hieman normikuukaudesta poikkeava johtuen suuresta vapaa-ajan määrästä. Tähän syynä koulujen hiihtolomat ja niiden tuomat tauot ansaintamahdollisuuksissa. Nämä siis epäsuorasti liittyvät toisiinsa. Ei siitä sen enempää vaan suoraan asiaan. Tulos oli hieman ennustettua parempi johtuen lähinnä tiettyjen kulujen siirtymisestä tulevaisuuteen.

Omat tuloni tulivat aika lailla normaalilähteistä yhtä poikkeusta lukuunottamatta, sillä olin päivän luokanopettajan sijaisena eräällä pääkaupunkiseudulla toimivalla ala-asteella. Oli ihan mielenkiintoinen kokemus, mutta yhdessä päivässä ei vielä paljon ehtinyt tehdä valitettavasti. Muuten voidaan jakaa kuukausi kahtia. Parilla ensimmäisellä viikolla oli hieman kiireitä, mutta ei kuitenkaan mahdottomasti. Tämä johtui lähinnä siitä, että pidemmän sairastelun jälkeen en ole ollut sellaisessa fyysisessä kunnossa joka sallisi ihan samanlaiset määrät ”töitä” kuin ennen. Positiivisena puolena on ollut se ettei jalkani ole hirveästi vaivannut mikä on minulle hyvin iso asia. Maaliskuu on keskimäärin ollut yksi parhaimmista tienauskuukausista ja näyttää myös siltä ettei tämäkään vuosi ole poikkeus. Täytyy tosin aina pitää se pieni jossittelu mukana eli mikäli kaikki menee hyvin niin maaliskuusta on tulossa hyvä kuukausi tienestien suhteen. Tämä oletus koskee siis työtuloja eikä sisällä osinkoa tai muita ylimääräisiä mahdollisia tienestejä.

Menopuolella onkin sitten maaliskuussa taas jonkin verran enemmän maksettavaa johtuen vakuutuksista ja siitä ettei puhelintakaan makseta kuin kahden kuukauden välein. Lisäksi on maksettavana lekuria ja fysioterapiaa. Lekurille menen tällä kertaa nenäni vuoksi joka mitataan sitä varten, että selviää miten klyyvarissani ilma kiertää tai jotain vastaavaa? Äidiltäni nenä on leikattu kyseisen syyn vuoksi, joten saa nähdä mikä tuomio itselleni siitä seuraa. Tämä selviää sitten puolessavälissä kuuta. Harkinnassa on myös matkalippujen osto heinäkuun Puolan reissua varten, mutta se riippuu siitä miten ensimmäiset viikot menevät, joten varmaa se ei ole. Tästä seurauksena onkin sitten noin vajaan parinsadan menoerä ainakin viimeisten hintavertailujen jälkeen. Riippuen siitä tuleeko noita lentolippuja hankittua arvioni tulojen ja menojen suhteessa noin 300-500€ plussalla mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Sijoitukseni olivat jonkin verran plussalla kuten otsikostakin näkee. Fortumista ei oikeastaan ole sen enempää sanottavaa kuin se, että kurssi nousi joitakin prosentteja. Mitään suurempia uutisia siitä ei ollutkaan. PKC:n tilinpäätös tuli ja varsinkin neljäs neljännes oli selkeä pettymys ainakin allekirjoittaneelle. Minä kuten kaikki muutkin odotimme parempaa, mutta sitä ei tullut ja sen seurauksena julkaisupäivänä kurssi lähtikin hetkellisesti jyrkkään alamäkeen kuten odottaa saattaa. Osingot otan kuitenkin tyytyväisenä vastaan ja toivon maksukyvyn nousevan tänäkin vuonna. Kuitenkin loppujen lopuksi kävi niin, että lasku jäikin hetkelliseksi. Oma mielipiteeni ja analyysini on se, että hieman jopa järjenvastaisesti. Ehkä suuremmat toimijat tietävät kuitenkin paremmin kuin minä ja jätin tämän tankkauspaikan käyttämättä. Euroopassa kuorma-autojen markkinat sulavat jatkuvasti alta, mutta purkkalassa missä PKC:n liiketoiminta on suurempaa ei ole samanlaista romahdusta nähty. Saa tosin nähdä miten myös uuden mantereen talous kehittyy, sillä Euroopassa ei juuri pilkahduksia paremmasta näy. Kaiken kaikkiaan PKC on kuitenkin laadukas yritys ja pidemmällä tähtäimellä sen liiketoiminta tulee varmasti hyvin kehittymään. Kuitenkin se on vielä sen verran pieni ettei parin suuren omistajan tankatessa voi välttyä suurelta kurssinousulta. Helmikuussa neljä viidestä suuremmasta omistajasta oli ostolaidalla, joten se varmaan selittääkin kurssinousua. Kaiken kaikkiaan odotan maaliskuulta pörssilaskua jälleen kerran. Taas voi ihan yhtä hyvin käydä niin, että olen väärässä eikä se sinänsä ole mikään yllätys. Itselleni fundamentit kurssinousulle ovat olemattomia, joten jossain vaiheessa joko pörssi tulee alas tai tilanne muuttuu parempaan. Ostopaikkoja odottelen edelleen kohtalaisen kassani kanssa joka kasvaa suunnilleen samaa vauhtia kuin osakesalkkuni eli jako käteisen ja osakkeiden suhteen on fifty-sixty. Tilanne voi tietysti muuttua maaliskuussa, mutta katsellaan sitä sitten viimeistään kuun lopussa uudelleen.

Oma henkilökohtainen kuukauteni oli kohtalainen, sillä terveystilanteeni on paranemaan päin ja helmikuu ei tuonut poikkeusta. Ensi viikolla menenkin sitten klyyvarin mittaukseen ja sitä seuraavalla viikolla saan varmaan siitä tuomioni. Fysiikkani alkaa pikkuhiljaa olla samalla tasolla kuin syksyllä, joten siihenkin on parempi olla tyytyväinen. Asiat voisivat olla pahemminkin. Jalan kuntoutusta on tosin pakko jatkaa, koska muuten seuraa noutaja ja se ei ole hyvä asia. Maaliskuulle ei ole mitään suurempaa suunnitteilla, joten aikalailla perussettiä on luvassa. Olen tosin valmis taas uusiin haasteisiin mikäli niitä tulee eteen. Opettajan sijaisuus helmikuun alussa oli ihan mukava kokeilu, joten saas nähdä mitä seuraavaksi keksitään. Reissuja ei näillä näkymin ole tulossa, mutta mikäli jollakin tutulla on jotain ehdotuksia pääsiäiseksi niin otan mielelläni niitä vastaan. Rahaa tosin ei ole paljon käytössä, mutta sopivissa reissuissa sitä ei paljoa kulukaan. Näillä näkymin kaikki muut viikonloput sitten ovatkin ”kiinni” ja siten ei voi oikein muina aikoina reissuihin lähteäkään. Maaliskuu menee varmaan keskittyessä tienaamiseen, jotta voi sitten kesällä taas ottaa rennommin. Lopussa onkin sopivasti pääsiäinen ja silloin on ainakin mielessäni miniloma joka tarkoittaa pitkään nukkumista ja rentoutumista mikäli en lähde täältä kotopuolesta minnekään.

Eipä tässä muuta. Sunnuntaina saan varmaan valmiiksi uuden TT:n listan, joten se onkin sitten seuraava kirjoitus. 

-TT